Ilmiöitä tulee lisää koko ajan – ja ne kaikki päätyvät johtajan pöydälle.
Työhyvinvointi ei ole sattumaa
Työhyvinvointi on seurausta siitä, millaiset puitteet ja olosuhteet johtaja luo työn arkeen. Sitä ei voi ulkoistaa HR:lle tai työterveyshuoltoon, vaikka ne merkittäviä tekijöitä työhyvinvoinnin tukemisessa ovatkin. Ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu päivittäisessä johtajuudessa – tavoitteiden asettamisessa, priorisoinnissa, vuorovaikutuksessa ja työn organisoinnissa.
Epäselvä tai reaktiivinen johtaminen kuormittaa aivoja. Epävarmuus, ristiriitaiset signaalit ja jatkuva tulipalojen sammuttaminen syövät energiaa ja heikentävät keskittymistä. Kun psykologinen turvallisuus puuttuu, syntyy uhkareaktio: varovaisuus lisääntyy, luovuus vähenee ja stressi kasvaa.
Turvallisessa ilmapiirissä olo on rauhallinen, utelias ja avoin – ja silloin syntyy myös tulosta. Eivät tekijät väsy tavoitteista, haastavista tai vaativista töistä. He väsyvät siihen, että jäävät niiden kanssa yksin.
Myös johtajat ovat aiempaa kuormittuneempia. Johtajana kehittyminen vaatii myös aikaa ja tietoista harjoittelua, ja johtamistaidot korostuvat kokemuksen myötä.
Aivot eivät erottele työtä ja hyvinvointia
Kuuntelin jokin aika sitten Satasen Sprintti -podcastjaksoa, jossa neurologian professori Kaisa Hartikainen puhui aivoterveydestä. Aivoterveyteen vaikuttavat samat tekijät kuin muuhunkin terveyteen: verenpaine, verensokeri ja kolesteroli – mutta työelämän näkökulmasta erityisesti krooninen stressi ja unen puute. Ne heikentävät keskittymistä, päätöksentekoa ja palautumista.
Merkityksellisyyden kokemus ja sosiaalinen yhteys puolestaan vahvistavat aivoterveyttä. Yksinäisyys myös työpaikoilla on lisääntynyt, mutta yksikin toimiva ihmissuhde voi riittää. Aivot eivät erottele työkuormaa ja muuta kuormaa toisistaan. Siksi johtamisella on suora yhteys ihmisen kokemukseen hyvinvoinnista.
Hyvinvointi syntyy johtamisen laadusta
Hyvinvointi ei romahda yhdessä yössä. Se hiipuu vähitellen: ärtymys lisääntyy, virheet kasvavat ja motivaatio laskee. Mikromanageeraus heikentää hallinnan tunnetta ja ruokkii epävarmuutta.
Ihmiset tarvitsevat selkeyttä, palautumista, rytmiä, palautetta ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Nämä eivät synny sattumalta, ne syntyvät johtamisesta.
Hyvinvointi ja tuottavuus eivät ole toistensa vastakohtia. Päinvastoin. Jokainen haluaa onnistua työssään, saavuttaa tavoitteita ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Johtajan tehtävä on mahdollistaa tämä – luoda suunta, selkeys ja tuki, joiden varassa ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin.
Meillä jokaisella on myös vastuu omasta hyvinvoinnistamme ja osaltamme myös työyhteisön ilmapiiristä. Johtamisella on kuitenkin ratkaiseva rooli siinä, millaisissa olosuhteissa tämä vastuu voidaan kantaa.
Työhyvinvointi on siis myös johtamisasia.
Jos haluat pysähtyä pohtimaan johtamista ja tavoitteita juuri teidän organisaatiossanne, ota yhteyttä.
Terttu Alaraatikka
Myyntijohtaja
